Oppilaat olivat jo monen vuoden ajan altisutneet homeelle kivikoulussa, joten väistötilojen saaminen oli jo enemmän kuin aiheellista. Koko koulu viidensadan oppilaan voimin kävi kuitenkin edelleen ruokailemassa kivikoulun ruokalassa, plus että kotitaloustunnit pidettiin alkuun myös niin sanotusti "vielä puhtaissa kotitalouden tiloissa". Olin kärsinyt huonosta sisäilmasta eskarissa sekä kaksi ensimmäistä ala-asteluokkaani, eikä mitään näkyvämpiä oireita ollut vielä silloin. Myös seiskaluokka sujui melko jouhevasti ilman sairasteluja sen kummemmin. Valitettavasti kaikki eivät pystyneet alun alkaenkaan olemaan parakeissa.
Jo seiskaluokalla opin ramppaamiseen. Parakkeja ei ollut mahdollisuus hankkia tarpeeksi, eikä kaikki opettajat pystyneet työskentelemään niissä. Toiset opettajat olivat siirtyneet jo muutama vuosi sitten vajaan kilometrin päässä sijaitsevan ala-asteen tiloihin opettamaan, näiden tilojen käyttö yleistyi. Lisäksi kuvioon tuli mukaan paikkakuntamme keskustassa sijaitseva autokoulu luokkineen ja kotitalouden luokkien käyttökiellon jälkeen bussikyyti ympäri kaupunkia sijoitukseen (paikkaan, jossa ei ollut mahdollisuutta tehdä oikeasti ruoka, vain sämpylöitä ja maitorahkaa). Lopulta joulun jälkeen homeinen ruokalakin suljettiin, ja ruokailumme sijoitettiin kolmeen pisteeseen ympäri rakasta kyläämme: ala-asteelle ja kahteen vanhustentaloon. Myös kotitaloustuntien sijainti vaihtui paikkaan, joka oli oikeasti suunniteltu ruuanlaittoa varten, bussikyyti vei silti edelleen sekä rahaa että arvokasta aikaa.
***
Syksyllä palattuamme koulun pariin sateisen kesäloman jälkeen, ongelmat rupesivat hyvin nopeasti kasaantumaan ja saamaan järjettömiä mittasuhteita. Pari viikkoa sujui ilman mitään, kunnes alettiin huomata, että parakit eivät ole olleet lämmityksessä koko kesänä, ja vesi valuu keskellä huonetta seisovia tolppia pitkin. Muutaman viikon kuluttua alkoi ensimmäiset sijaisjaksot. Viikon ajan ennen koetta on sijaisena opiskelija, joka ei edes opiskele sijaistamaansa ainetta. Sen jälkeen on erittäin vaikea tehdä koe, johon lukiessaan ei ole saanut oikeita vastauksia kysymyksiinsä. Myös ensimmäiset aivan yleiset oireilut alkoivat, omat oireeni mukaanlukien. Syytä sisäilman huononemiseen on varmasti useita: rakennusvirheet, hoitovirheet sekä vanhan irtaimiston ja oppimateriaalin siirtäminen homekoulusta väistötiloihin rahanpuutteen takia.
Kuten aikaisemmin mainitsin, minulla ei ole ikinä aikaisemmin ollut sisäilmaongelmiin liittyviä oireita. Yhtäkkiä huomaan päätäni särkevän, silmieni kirvelevän, huimausta, keskittymisen puutetta, kuumotusta ja muuta aivan koulupäivään kuulumatonta oireilua. Itse en ole edes pahimmasta päästä, enkä aina pysty opiskelemaan kokonaista neljääkymmentäviittä minuuttia ilman "hengitystaukoa". Oireiluni ovat hyvin erilaisia eri luokissa, johtuen varmasti siitä, että homeen lisäksi parakeissa on pölyhaitoja ja rakennusvirheistä johtuvia ainehaittoja.
Ongelmamme ovat lukuisia, mutta monet päättäjät ovat edelleen sitä mieltä, että kivikoulukin olisi aivan puhdas, eikä meitä tunntua ottettavan vakavasti. Monet ovat huolissaan niin jatko-opiskelumahdollisuuksistaan kuin tulevasta elämänlaadustaankin. Yhteishenki, motivaatio ja numeroiden todenmukaisuus ovat nollilla, myös turvallinen oppimisympäristö puuttuu.
Kirjoittaessani näin suurista asioista huomaan puhuvani hyvin teknisesti. Haluan kuitenkin rauhassa selittää, miten asiat ovat, ei vain meillä, vaan monissa kouluissa kautta maamme. Vastaisuudessa täältä on mahdollisuus lukea sekä tarkempaa informaatiota omakohtaisista kokemuksista, että vuodatusta ongelmista ja pienistä valoista tunnelin päässä. Kiitoksia mielenkiinnostasi.
Maaria
ps. Kuvan oikeudet Keskisuomalaisella
Kommentit